Hei, vaan pitkästä aikaa.
Täällä ei todellakaan ole unohdettu blogia, mutta muu elämä on nyt vienyt niin paljon aikaa, että jostain on ollut pakko nipistää.
Mullehan iski joku ihme kaamosmasennus joulukuun aikaan, joulumielikin oli hetken aikaa hukassa. Kun sain kerättyä uutta energiaa alkavaa vuotta varten, elämä iski toisella isolla pommilla. Pitkäaikainen vuokrakämppämme oli saatu myytyä ja meidän piti etsiä uusi koti.
Olimme jo aiemmin päättäneet, että kun tuosta kodista on aika lähteä, ostamme oman kodin. Alkuvuosi menikin opiskellessa viemäreistä ja katoista sekä pohtien tiili- ja puutalojen plussia ja miinuksia. Sitten piti vielä ravata näytöissä. Epätoivo meinasi jo iskeä, kun kaikissa oli jotain vikaa.
Talojen katselu oli paljon mukavampaa, kun sai miettiä vain seinien väriä ja materiaalia. Kun piti ottaa selvää viemäreiden kunnosta, valesokkeleista ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta, meinasin pudota kärryiltä.
Parin kuukauden etsinnän jälkeen löysimme meille uuden kodin. Ajattelin, että elämä rauhoittuu, kun uusi kotikin on tiedossa, mutta nyt se vasta rankkaa on ollutkin.
Kahdeksan tuntia töitä ja sen jälkeen toinen mokoma seiniä irti repien, maalaten, paklaten, järjestellen ja kaupoissa juostessa etsien ties mitä aineita, joista en ole aiemmin kuullutkaan. K-Raudan henkilökuntaa on piinattu hankalilla kysymyksillä.
Jos olen jotain muutaman viikon remppaamisesta oppinut, niin aina tulee takapakkia. Ihan aina. Mitäs ruudun toiselle puolelle kuuluu? Remppaako joku muu tällä hetkellä?
Yritän palata blogin kanssa pikkuhiljaa takaisin ruotuun. Olisinkin kysynyt, että kiinnostaako remppa-aiheiset postaukset?
Mehän toteutetaan pintaremppa pikkurahalla, joten budjettivinkkejä olisi tiedossa. Ihan kaikesta minulla ei valitettavasti ole ennen-kuvaa, sillä en edes tällä hetkellä tiedä missä kamerani on. Jossain tuolla pahvilaatikoiden keskellä. J
Mukavaa kevättä ja paljon auringonpaistetta <3
Elina
