torstai 18. tammikuuta 2018

Kateus ei ole aina huono asia



Kateutta pidetään pahana tuntemuksena. Kateus on yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Silti suomalaisia pidetään kateellisena kansana. Vain suomalainen maksaa satasen, ettei naapuri saa viittäkymppiä. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön -sanontaa hoetaan, kun joku erehtyy kehumaan saavutuksiaan.

Kateutta on mahdotonta kitkeä kokonaan pois, mutta onneksi kateus voi olla myös rakentavaa. Kateus on hyödyllinen tunne, jos sitä osaa käsitellä oikein. Se on tunne siinä missä muutkin. Kateudesta voi oppia paljon itsestään. Se kertoo, mitä arvostaa ja mahdollisesti haluaisi omaan elämäänsä.

Kateus kertoo yleensä riittämättömyydentunteesta tai huonosta itsetunnosta. Nykyään on helppo tuntea riittämättömyyttä, kun joka toinen jakaa upeita kuvia somekanavilla ja päivityksistä huokuu superihmisen energia.
On tärkeää muistaa, että riittää juuri sellaisena kuin on. Jos kuitenkin kateuspiikkejä tulee itsensä hyväksymisestä huolimatta, saattavat jotkin muutokset omassa elämässä olla paikallaan. Mitä tyytyväisempi on omaan elämäänsä, sitä vähemmän siinä on kateutta.

Jos jää vellomaan kateuden tunteeseen ja toivoo toiselle pahaa, mennään väärään suuntaan. Jos taas osaa olla toisen puolesta iloinen kateudesta huolimatta, ja siitä saa lisäpotkua omien tavoitteiden toteuttamiseen, ollaan oikeilla jäljillä.
Kun ympärillä olevat ihmiset menevät elämässä eteenpäin, saavat ylennyksiä ja palkankorotuksia ja heillä pyyhkii muutenkin hyvin, mitä jos ajattelisikin kuinka ihanaa on olla menestyneiden ihmisten ympäröimänä, sen sijaan, että toisen menestys olisi itseltä pois.


Blowing out someone else’s candle doesn’t make yours shine any brighter”


Blogi löytyy nyt myös Instagramista. Käykäähän seuraamassa.

Ps. Käy lukemassa Helin kirjoitus katkeruudesta, joka liippaa lähelle tätä aihetta.


Terkuin, Elina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti