torstai 22. maaliskuuta 2018

Mitä paniikkikohtaukset ovat opettaneet minulle


Päätän hukuttaa aamuisen oudon oloni juoksulenkille. Askel rullaa hyvin, mutta sisälläni mylvii. Tuntuu kuin näkymätön verkko kiristyisi koko kroppani ympäri. Mitä enemmän pyristelen vastaan, sitä tiukemmalle verkko kiristyy. Huomaan sydämeni tykyttävän tuhatta ja sataa. Ajatukset vilistävät niin nopeasti, etten pysty tarttumaan niihin. Käyn todella pelottaviakin ajatuksia läpi. Kylmä hiki nousee pintaan. Minua oksettaa. Sisäinen ääni huutaa poistumaan ihmisten ilmoilta. Juoksemaan jonnekin, missä voi vain käpertyä nurkkaan. Piiloutua. Kotiin päästyäni vapisen kauttaaltaan, ja olen varma, etten selviä tästä kerrasta. Yritän hengittää syvään, mutta se ei onnistu. Juoksen vessaan ja oksennan. Minua ahdistaa ja pelottaa. Mietin helpottuisiko oloni, jos kuolisin. Saan kuitenkin kiinni ajatuksesta, että olen kokenut tämän aiemminkin ja pienin askelin saan keskitettyä ajatukseni hengittämiseen. Oksennan vielä kerran. Koko päivän sisälläni tuntuu ilkeä möykky, mutta se pienenee koko ajan.

Yllä oleva kertoo yhdestä paniikki- tai ahdistuskohtauksestani. Yritän kirjoittaa tuntemuksiani mahdollisimman tarkasti ylös jossain kohtaa paniikkikohtauksen jälkeen, mutta välillä en muista kohtauksesta juuri mitään. Tästä aiheesta ei ole helppo kirjoittaa. Eikä ole helppoa myöntää olevansa epätäydellinen. Katsottuani Lotta Näkyvän jakson Kaunis Elämä -sarjassa päätin, että haluan jakaa omat kokemukseni paniikkikohtauksista. Paniikkikohtaukset ovat yleensä reaktio jostakin, joka on lähtenyt liikkelle jo paljon aiemmin. Siksi niistä voi myös oppia jotain itsestään.

Paniikkikohtaukset ovat opettaneet, että minun ei tarvitse olla aina vahva tai myötäilevä. Olen koko elämäni enemmän tai vähemmän padonnut vihan tunnetta sisälleni, koska minun on äärimmäisen vaikea näyttää sitä toiselle. Pelkään vihantunnetta myös siksi, etten oikein osaa hallita sitä ja päästää siitä irti. Olen myös aiemmin lakaissut muutkin ikävät tunteet ja kokemukset maton alle. Kun ikäviä asioita ja tuntemuksia ei käsittele, ne purkautuvat joskus tavalla tai toisella.

Olen oppinut sanomaan ei. Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan. Ystävyyssuhteet eivät kaadu, jos välillä sanoo ei. Töistä ei saa potkuja, vaikkei aina suostuisi ylitöihin. Vaikka pidän ihmisistä, tarvitsen silloin tällöin aikaa olla yksin. Olen oppinut omat rajani, mutta tässä asiassa on vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi viime vuonna vedin itseni piippuun, kun kuvittelin, että ihminen jaksaa tehdä jatkuvasti 16 tunnin päiviä ja juosta kissanristiäisissä viikonloput. Se kostautui paniikkikohtauksina.

Niin kuin Lottakin sanoi omista kokemuksistaan, minäkin olen itseni pahin vihollinen. Kukaan ei ole koskaan puhunut minulle niin rumasti kuin usein puhun itselleni. Ruoskin itseäni olemaan parempi, kauniimpi, älykkäämpi, mitä vain. Jos epäonnistun, ruoskin itseäni lisää. Siksi välillä tuntuu, ettei mikään koskaan riitä, aina on jotain mitä tavoitella. Olen myös ääripäiden ihminen täysillä tai ei ollenkaan. Opettelen jatkuvasti löytämään keskitien. Ei ole mahdollista elää täydellisen täydellistä elämää, joten sen eteen on turha ponnistella.

Tuntuu pahalta paljastaa omat heikkoudet, mutta niitä ei kannata kieltää, vaan hyväksyä ne. Kun tunnistaa omat heikkoutensa, pystyy toteuttamaan omia vahvuuksiaan.

Elina

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Murusia Budapestista












Ensimmäinen reaktioni Budapestista oli, että tämähän on kuin Pariisi. Rakennukset muistuttivat yllättävän paljon Pariisia. Tunnelma kaupungissa oli kuitenkin rennompi ja hieman boheemimpi kuin Pariisissa. Toisaalta välillä tuntui kuin olisi jossain päin Turkkia tai Moskovassa. Budapest onkin saanut historiansa saatossa vaikutteita jokaisesta ilmansuunnasta.
Toinen reaktioni Budapestista oli ihana kevät. Siellä nautittiin viime viikolla 17 asteen lämpötiloista, joka tuntuu nyt melko kaukaiselta, kun katsoo ikkunasta ulos. Samalta se varmasti tuntuu myös Budapestissa, sillä siellä on satanut tällä viikolla lunta. :O

Mieleeni jäivät myös upeat historiaa huokuvat rakennukset ja linnat, kuten Budan linna, Kalastajanlinnake, Citadellan linnake ja Parlamenttitalo. Budan linna kuuluu Budapestin suojeltuun maailmanperintöalueeseen kulttuurillisen ja historiallisen merkityksensä takia. Linna näyttää lumoavan hienolta erityisesti illalla valaistuna.
Kalastajanlinnakkeelta avautuvat upeat näköalat Tonavalle ja Pestin puolelle. Linnake koostuu laajasta terassista, jossa yhdistyvät uusgoottilainen ja uusromaaninen tyyli. Linnakkeen seitsemän tornia symboloivat 800-luvun unkarilaisia heimoja.
Citadellanlinnake sijaitsee 235 metriä korkean Gellertin vuoren huipulla. Kylpyläreissun päälle huipulle kiipeäminen teki tiukkaa, mutta huipulle pääsee myös autolla. Linnoitus rakennettiin puolustuskäyttöön vuonna 1854 Hapsburgien monarkkien toimesta.
Parlamenttitalon esikuvana on toiminut Lontoon Westminsterin palatsi. Parlamenttitalo on maailman kolmanneksi suurin, siksi sitä on vaikea olla erottamatta rakennusten joukosta.


Tonavan yli menee upeita eri aikakauden siltoja. Széchenyin ketjusilta on vanhin silta, joka yhdistää Budapestin kaksi osaa toisiinsa. Vapaudensilta rakennettiin 1800-luvun lopulla. Siltaa koristavat suuret pronssipatsaat, jotka esittävät turuleja, jotka ovat unkarilaisen tarun mukaan suojelijoita.
Kannattaa myös käydä vilkaisemassa Elisabetin silta ja Rákóczin silta.


Gellertin kylpylä huokuu historiaa. Se on hieman sokkeloinen, sillä aikanaan kylpylässä on ollut omat puolet miehille ja naisille. Vesi tulee historiaa huokuviin allashuoneisiin suoraan Gellértinvuorelta virtaavista kuumista lähteistä.


Heti ensimmäisenä päivänä halusimme maistaa aitoa unkarilaista gulassikeittoa. Tarjoilijakin vitsaili, jos keitto olisi mielestämme pahaa, emme saisi sanoa mitään. Niin tärkeä perinneruoka gulassikeitto unkarilaisille on. Keitto kuitenkin ylitti kaikki odotukseni. Ihanan täyteläinen ja sopivan tulinen liemi teki niin suuren vaikutuksen, että aion tehdä keitosta oman version tällä viikolla kotona. Jos minulla olisi ollut ruumaan menevä laukku matkassa olisin hamstrannut paprikapyrettä kotiin tuomisiksi. Tietääkö kukaan saako Suomesta paprikapyrettä?
Perinteinen gulassi valmistetaan pilkotusta naudanlihasta, se maustetaan sipulilla, paprikajauheella ja suolalla sekä kasviksilla.

Kirjoittelen vielä myöhemmin tällä viikolla lisää Budapestista muun muassa ravintolasuosituksia ja muita vinkkejä. :)

Reissuterveisin, Elina

Lähde: Expedia

torstai 15. maaliskuuta 2018

Kuitupitoinen ja vitamiinirikas smoothiekulho




Smoothiebowl eli suomalaisittain smoothiekulho on näppärää pikaruokaa. Sen kuin heittää ainekset tehosekoittimeen, kaataa kulhoon, koristelee annoksen ja lappaa suuhun. Suosittelen kuitenkin nautiskelemaan jokaisesta lusikallisesta.
Ehkä se on psykologista, mutta tuntuu, että smoothiekulhot täyttävät paremmin kuin tavallinen juotava smoothie.

Tähän smoothiekulhoon tulee mansikoita, vadelmia, banaania, kurpitsansiemeniä ja mantelimaitoa. Annos koristellaan pekaanipähkinöillä ja karhunvatukoilla.
Kombo tekee smoothiesta ihanan makeankirpeän. Smoothiekulho on täynnä kuituja ja vitamiineja.

Mansikassa on paljon antioksidantteja. Mansikassa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Kahdessa desissä mansikoita on saman verran kuituja kuin palassa ruisleipää.

Myös vadelmassa on runsaasti C-vitamiinia ja se on kuiturikas marja. Lisäksi marja sisältää kivennäisaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia ja fosforia. Karhunvatukassa on muun muassa rautaa, C-vitamiinia ja kuituja.

Banaaneissa on runsaasti B6- ja C-vitamiineja, foolihappoa ja mineraaleja kuten esimerkiksi magnesiumia ja kaliumia.

Pekaanipähkinöissä on runsaasti E-vitamiinia. E-vitamiini on tärkeä elimistön antioksidantti eli hapettumisen estäjä. Se on rasvaliukoinen, joten se voi varastoitua elimistöön.
C-vitamiini edistää E-vitamiinin toimivuutta.

Kurpitsansiemenissä on omega-3-rasvahappoja, jotka tukevat muun muassa sydämen terveyttä.
Siemenissä on myös paljon magnesiumia.


Kuitupitoinen ja vitaaminirikas smoothiekulho 1-2 annosta

1,5 dl jäisiä mansikoita
1 dl    jäisiä vadelia
0,5 dl jäisiä karhunvatukoita
1        banaani
2 rkl  kurpitsansiemeniä
1 dl    mantelimatioa

Ohje:

Sekoita ainekset tehosekoittimessa. Seoksesta pitää tulla tasaista ja paksua, jotta se on lusikoitavaa. Lisää mantelimatoa, jos tuntuu, että seos jää liian paksuksi. Kaada valmis smoothie kulhoon.
Koristele pähkinöillä, siemenillä ja marjoilla.


Marjaisin terveisin, Elina


Ps. Käy nappaamassa Helin Vihreän mango-melonismoothien ohje talteen!

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Neljä hyödyllistä reissuapuria – Tee lähdöstäsi helppo, äläkä eksy kohteessa

XE currency


Terkkuja Budapestista! Meillä jokaisella on varmasti omat apurit, joita käytämme reissusta toiseen.
Reissussa ei aina saa wifiä toimimaan tai puhelimenkaan nettiä, siksi ei kannatta jättää kaikkea netin varaan, jos pitää löytää perille tai tietää vieraan valuutan kurssi.
Reissaajille on nykyään laaja valikoima erilaisia sovelluksia ja palveluja olemassa, joten niitä kannattaa hyödyntää.
Olen kirjoittanut omista lempisovelluksistani vuonna 2016. Jokainen on käytössä vieläkin. Käyhän lukemassa vanha postaukseni täältä. Nyt olen koonnut erityisesti reissaajia auttavia sovelluksia ja palveluja.

MAPS.ME

1. MAPS.ME on karttasovellus, joka toimii myös ilman internetyhteyttä. Olen mainostanut tätä sovellusta aiemminkin, mutta tämä karttasovellus on säästänyt monilta eksymisiltä ja hermojen menettämiseltä.
Lataa ennen reissuun lähtöä kohdemaan tai -kaupungin kartta. Kohteessa oman sijainnin näkee gps-paikannuksen kautta. Reissaajille ehdoton sovellus, koska wifiä ei kaikkialla ole aina saatavilla.
Sovellus on ilmainen ja se on ladattavissa Google play-kaupasta ja App Storesta.

2. GoParking. Luin ennen viimevuotista Prahan reissuamme kauppakeskus Jumboon avatusta lentopysäköinnistä, innostuin ajatuksesta heti. Enää ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi lentokentän parkista tai hommata kyytiä kentälle. Auto parkkeerataan Jumbon parkkihallin viidenteen kerrokseen. Minibussi vie kentälle. GoParkingin työntekijät seuraavat paluulentosi numeroa, joten jos lento on myöhässä, he tulevat hakemaan kentältä myöhemmin.
Jos lentoajat sallivat, Jumbosta voi käydä nappaamassa viime hetken eväät mukaan joko lentokentälle tai paluumatkalle.
Viikko GoParkingissa maksaa vain 27 euroa. Tälläkin kertaa auto jäi Jumboon, kun lähdimme Johannan kanssa Budapestiin.

Trip Advisor
3. Trip Advisor. En tiedä miten pärjäsin ennen ilman tätä sivustosta. Maailman suurin matkailusivusto. Yli 500 miljoonaa matkailijoiden laatimaa puolueetonta arvostelua.
Jos harkitsen jotain hotellia, käyn lukemassa Trip Advisorista arvostelut ja katsomassa matkailijoiden ottamia kuvia hotellista, sillä aina hotellin omat kuvat eivät ole koko totuus. Sivustolta ja sovelluksesta voi myös katsoa omaa sijaintia lähellä olevat ravintolat tai päällä katson, mitä ravintoloita hotellin lähellä on

4. XE currency. Tämä valuuttamuunnin toimii myös ilman internetyhteyttä. Klikkaa haluamasi valuutat sovellukseen, kun sinulla on internetyhteys. Sen jälkeen valuuttamuunnin muuttaa haluamasi valuutan euroiksi missä vain. Kätevää. Enää ei tarvitse laskea päässä paljon jokin asia maksaa. Testaan vasta sovellusta, joten Budapestissa sovellus pääsee todelliseen testiin, sillä Unkarin forintti ei ole minulle tuttu valuutta. Prahassa tällä sovelluksella olisi ollut paljon käyttöä, kun yritimme ynnätä päässämme korunoita euroiksi.


Mitä reissuapureita sinä käytät? Otan mielelläni uusia vinkkejä vastaan :)

Mukavaa alkanutta viikkoa, Elina

torstai 8. maaliskuuta 2018

Opiskellakko lisää vaiko eikö opiskella?



Olen viime aikoina miettinyt paljon opiskelun aloittamista. Minulla on tutkintoja taskussa, mutta unelmaani maisterin tutkinnosta en ole vieläkään toteuttanut. Opiskelun aloittaminen on ollut minulle yleensä helppoa, mutta nyt asia mietityttää paljon. Olen aina ollut huono tekemään isoja päätöksiä, minun pitää saada pohtia niitä rauhassa jokaisesta kulmasta, mutta opiskelu ei ole aiemmin kuulunut ”isoihin päätöksiin”.

Haluaisin opiskella psykologiaa. Maisterin tutkinnon saamiseksi menee vähintään viisi vuotta. Haluaisin erikoistua neuropsykologiksi, joten se tuo opiskeluihin kolme vuotta lisää. Haluaisin suorittaa myös pedagogisiset opinnot, jotta voin opettaa psykologiaa. Enkä edes tiedä pääsenkö ensimmäisellä yrittämällä sisään. Minähän olen luultavasti nelikymppinen ennen kuin valmistun.
Olen käynyt nuorempana psykologian pääsykokeissa, enkä päässyt edes varasijalle. Olen hakenut korkeakouluihin kolme kertaa. En ole ikinä päässyt sisään, ja se on selvästi vaikuttanut itsetuntooni. Minusta tuntuu, että en ole tarpeeksi fiksu yliopistoon.

Olen myös kova entä jos -ajattelija. Entä jos haluankin lapsia kolmen vuoden päästä? Voinko edes saada lapsia? Miten pystyn hoitamaan osuuteni asuntolainasta? Miten sopeudun taloudellisesti pitkään opiskelurupeamaan? Olenko liian vanha yliopistoon? Miksen voi vain olla tyytyväinen siitä, että saan kirjoittaa työkseni, mikä on ollut ja on yksi suurimmista unelmistani?
Jossittelu ja tulevaisuuden ennustaminen on turhaa, sillä ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu. Asioilla on yleensä tapana järjestyä parhain päin, jos jotain oikein haluaa. Silti minua pelottaa ihan hirveästi tämä päätös.

Minulla on vahva tunne, että tämä kortti pitää kääntää nyt, muuten kadun sitä myöhemmin. Olen pohtinut, että kävisin ensin avoimen yliopiston kautta psykologian kursseja, jotta saan käsityksen, mistä on oikeasti kyse. Haen vasta sitten yliopistoon. Tällä kertaa haluan olla valmis.

Kuulostaako suunnitelmani teistä ihan hullulta? Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta kohtalotovereita? Onko joku teistä aloittanut yliopiston vasta myöhemmällä iällä? Tietääkö kukaan voiko psykologian opintoja suorittaa monimuotoisena? Mitä vinkkejä teillä olisi antaa minulle?

Elina

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Viisi unelmalomakohdetta, joihin aion matkustaa elämäni aikana






Uusi viikko ja uudet kujeet. Päätin eilen, että tämä viikko alkaa muutamalla aurinkotervehdyksellä ja venytyksellä. Ah, kuinka päivä alkaakin ihan eri tavalla, kun veri kiertää koko kropassa. Kannattaa ainakin vähän edes venytellä aamuisin. :)

Olen myös ottanut tavaksi aina silloin tällöin kirjoitella unelmiani ylös. Kun ne näkee paperilla, niistä tulee helpommin totta. Tällä hetkellä unelmoin omasta koirasta ja matkustelusta. Siksi jaankin kanssanne viisi kohdetta, joihin aion vielä jonakin päivänä matkustaa.

Postauksen kuvat ovat Kalifornian road tripiltä, joka oli yksi iso unelma aikanaan. Lähtisin kyllä mielelläni milloin tahansa uudelleen. Millaisia unelmalomakohteita teiltä löytyy?


Australia

Taisin ensimmäisen kerran innostua Australiasta lapsena, kun katsoin Vili Vilperiä televisiosta. Australiassa minua kiehtoo eniten sen luonto, eläimet ja ihmiset. Australian luonto on saanut kehittyä rauhassa ainutlaatuiseksi. Saarelta löytyy sellaisia eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole missään muualla maailmassa.

Myös Australian historia kiehtoo minua. Saarta ovat asuttaneet aboriginaalit 60 000 vuotta, mutta 1700 luvun lopulla britit alkoivat kuljettaa vankeja saarelle.


Etelä-Afrikka

Kun aikanaan näin kuvia Pöytävuoresta ja Etelä-Afrikan pingviineistä, päätin, että tuonne on vielä joskus päästävä.
Maa on kiehtova yhdistelmä Afrikkaa ja Eurooppaa. Kun joku päivä matkustan Kapkaupunkiin, haluan päästä Krugerin kansallispuistoon safarille ja nähdä kaikki eläimet, joita ihastelin Leijonakuninkaassa.

Olen myös eteläafrikkalaisen viinin ystävä, joten jollain viinitilalla olisi ihana päästä käymään.


Havaiji

Tuonne ananaksen ja macadamia pähkinöiden saarelle haluan matkustaa. Tuliperäiset Havaijin saaret sijaitsevat keskellä Tyyntä valtamerta. Myös Havaijin luonto on vertaansa vailla. Saarella elää monia lintulajeja, joita ei ole muualla maailmassa. Haluaisin joskus nähdä ryhävalaita. Ryhävalaita on ympäri maailmaa, mutta valaat tulevat usein leikkimään Mauin ja Havaijin saarten välille.
Havaijia kauemmas ei taida ajallisesti Suomesta päästä, vaan sitten tulee jo takaisin päin. Havaijin ilmasto hellii auringonpalvojaa, sillä saarella on yli 20 astetta lämmintä ympäri vuoden.


Peru

Vuoristoa, hiekkadyynejä, inkojen tarinat ja laamat, nämä asiat tulevat minulle ensimmäisenä mieleen Perusta. Minua kiehtoo Inka-kulttuuri, joten vaellusmatka Machu Picchuun on yksi suurimmista unelmistani. Inkat olivat aikansa pioneereja. He hallitsivat maanviljelyn hankalassa maastossa ja heillä oli tiukka luokkayhteiskunta.
Haluaisin myös käydä Perussa Titicaca järvellä, Amazonin jokiristeilyllä ja nähdä Cuscon Sateenkaarivuoret. Huachachinassa, jota ympäröi aavikko ja mahtavat hiekkadyynit

Islanti

Taisin olla yhdeksän, kun televisiosta tuli 13. Ratsastaja -sarja. Ihastuin Islantiin välittömästi. Haluaisin päästä kokemaan saaren kuumat lähteet ja käydä islanninhevosvaelluksella. Haluaisin nähdä Islannin jäätiköt, laavapellot ja vesiputoukset. Islannissa on jotain mystistä, mutta samaan aikaan siinä on jotain tuttua.



Unelmakohteita on toki vielä paljon lisää. Unelmana olisi päästä Meksikoon, Malediiveille, Japaniin, Indonesiaan, Sri Lankalle, Kanadaan, Arabiemiraatteihin, Fidžille, Marokkoon…

Muistakaa unelmoida!

Mahtavaa alkanutta viikkoa, Elina

Ps. Blogissa on unelmoitu aiemminkin. Käyhän lukemassa Helin talounelmista, työunelmista, minun unelmista (Hassua, näistähän on jo osa käynyt toteen :D), tai siitä kannattaako unelmille asettaa deadline.

torstai 1. maaliskuuta 2018

Melkein terveellinen porkkanakakku






Olin nuorempana hyvin skeptinen porkkanakakun suhteen. Eihän juurekset kuulu kakkuun :D
Onneksi uskaltauduin parikymppisenä maistamaan, sillä porkkanakakku on nykyään yksi lempikakuistani. Etsin pitkään hyvää ohjetta porkkanakakkuun, kunnes löysin tämän The Good Morning -blogin terveellisen porkkanakakun ohjeen. Halusin kuitenkin säilyttää porkkanakakun kuorrutuksen ”epäterveellisenä”, sillä se on porkkakakussa parhainta. Jos haluat tehdä kakusta kokonaan terveellisen käy nappaamassa terveellisen kuorrutuksen ohje linkkaamastani blogista.
Olen hieman muokannut ohjetta, sillä saan Steviasta vatsanväänteitä. Olen makeuttanut kakun hunajalla, vaahterasiirapilla, agavesiirapilla tai intiaanisokerilla, mitä nyt ikinä on kaapista löytynytkään sillä hetkellä.

Melkein terveellinen porkkanakakku

Pohja:
4 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
½ tl suolaa
½ dl hunajaa tai muuta makeutusta.
1 prk (125g) sokeroimatonta mangososetta
5 kuivattua taatelia
2 kananmunaa
2,5 dl porkkanaraastetta

Kuorrutus:
50g voita
1rs(180 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 ½ dl (tai maun mukaan) tomusokeria
1tl vaniljasokeria

Ohje:
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Tee kaurahiutaleista jauhoa sauva- tai tehosekoittimella. Sekoita ”kaurajauho” kulhossa leivinjauheen, kanelin ja suolan kanssa. Sekoita joukkoon hunaja. Jos hunaja on kiteistä, notkista se vesihauteessa.
Pane tehosekoittimeen taatelit ja mangosose. Sekoita. Lisää tehosekoittimeen kananmunat. Sekoita, kunnes massa on tasaista. Kaada seos kuivien aineiden joukkoon. Lisää porkkanaraaste ja kääntele taikinaa varovasti.
Laita leivinpaperi irtopohjavuoan päälle (halkaisija noin 24 cm) ja purista voideltu rengas kiinni. Paista noin 15 minuuttia. Kakku on kypsä, kun se tuntuu jämäkältä, mutta suht pehmeältä.
Anna pohjan jäähtyä ja valmista sillä aikaa kuorrute. Sulata rasva kuorrutusta varten ja sekoita joukkoon muut ainekset. Levitä kuorrute porkkanakakun pinnalle. Koristele kakku halutessasi esimerkiksi pekaanipähkinöillä.

Mukavaa torstaita, Elina