Varo näitä maailmalla

Matkustavalle sattuu ja tapahtuu. Minä olen joutunut ulkomailla taksikuskin huijaamaksi, minut on ryöstetty, olen joutunut vahingossa keskelle ampuma-asevälikohtausta, myöhästynyt lennolta ja minut on ilmoitettu kadonneeksi. En ollut oikeasti kadoksissa. Se oli vain kurjaa sattumusten sarjaa. Kävin nostamassa automaatista rahaa, kun ystäväni kävi kääntämässä auton. Jotenkin onnistuimme menemään ristiin, joten lähdin kävelemään ystäväni kotia kohti. Huomasin akkuni loppuneen ja ystäväni oli pelästynyt, joten hän soitti poliiseille ja ilmoitti minut kadonneeksi. :D Tässä tarina lyhykäisyydessään. Tosiaan, onneksi kaikesta on kuitenkin aina selvitty suht naarmuitta.

Ainakin minun on välillä hankala tajuta, että maailmalla ei välttämättä ole yhtä turvallista kuin Suomessa. Täällä voi huoletta kulkea reppu auki tai jättää autonovet auki. Sikäli mikäli myös maailmalla on rehellisiä ihmisiä. Kun laukkuni varastettiin junassa, olin varma, etten enää ikinä näe sitä. Laukussa oli kaikki tärkeä eli kortit, avaimet, kamera, kännykkä. Myös laukulla oli minulle tunnearvoa, sillä lapsuudenystäväni oli ostanut sen minulle ennen New Yorkiin muuttoa. Meni pari kuukautta, kun ystäväni Jenkeissä sai puhelinsoiton. Laukkuni oli löytynyt ja sain sen takaisin. Laukkuni oli löytynyt roskiksesta. Varas oli vienyt vain käteiset, kaikki muu oli tallella. Mikä tuuri!

Taskuvarkaita on kaikissa suurissa kaupungeissa. Siksi laukkua kannattaa pitää kropan etupuolella ja suurissa väkijoukoissa kannattaa vielä lepuuttaa toista kättä laukun päällä. Liian epäluuloiselta ei kuitenkaan kannata näyttää, sillä kuulema sekin saattaa saada taskuvarkaat liikkeelle.

Jos vain mahdollista, sovi taksikuskin kanssa hinta ennakkoon. Tammikuinen Pariisin reissu alkoi vähän kurjasti, kun jouduimme Johannan kanssa ”taksikuskin” huijaamaksi. Emme löytäneet oikeaa taksitolppaa, kun olimme kysyneet sen sijaintia jo neljä kertaa ärsytyskäyrä oli tapissa. Kun luulimme olevamme taksitolpalla, mukavan oloinen mies kysyi olemmeko taksia vailla, sen ihmeempiä miettimättä hyppäsimme kyytiin. Mikä moka! Emme tajunneet edes katsoa onko auton katolla taksikylttiä. Lopulta jouduimme maksamaan 20 kilometrin matkasta 60 euroa, kun oikea hinta oli vajaa 40 euroa. Onneksi kuski kyninyt tilejämme tyhjäksi vaan huijasi vain hieman ekstraa. Katso aina, että taksi näyttää taksilta ja siellä on taksamittari. Siltikin hinta kannattaa sopia ennakkoon. Ota netistä selvää paljon taksi yleensä maksaa kohteessa ja neuvottele hinta sen mukaan.

En ole vielä itse törmännyt rannekehuijareihin, mutta kuulema ainakin Pariisissa näitä on paljon liikkeellä etenkin suosittujen nähtävyyksien liepeillä. Kaksi ystävääni ovat joutuneet näiden huijareiden uhreiksi Sacre Coeurin lähistöllä Pariisissa. Huijaus toimii niin, että turistille aletaan hyvin määrätietoisesti punoa ranneketta ja sen saatetaan sanoa olevan ilmainen. Kun ranneke on valmis, ”ostettu” tuote pitääkin maksaa ylihinnalla ja tilanne voi muuttua uhkaavaksi, jos rahaa ei meinaakaan tulla.

Ennen reissua ja reissussa kannattaa seurata kohteen uutisia, sillä jossain maissa esimerkiksi mielenosoitukset saattavat äityä mellakaksi. Kannattaa myös tutustua etukäteen paikallisiin lakeihin ja sääntöihin, jotka saattavat erota hyvinkin paljon omastamme. Tiesitkö, että esimerkiksi Dubrovnikissa voi saada sakon ilman paitaa kulkemisesta tai että Miamissaa rannalla nukkuminen on laitonta?

Mihin outoihin sääntöihin olet törmännyt maailmalla? Entä minkälaisia kommelluksia sinulle on sattunut?

Elina